Masters of Photography

 Irving Penn

En malttanut olla liittämättä tänne muutamia kuvia viime kuvajournalismin luennolta. Käsittelimme henkilökuvauksen psykologiaa ja historiaa erilaisten kuvien kautta, ja ne veivät kyllä meikäläisen niin mennessään. On se kyllä huikeaa, millaisia kuvia jo 1900-luvun alkupuolella on  osattu napsia, vaikka tekniikka vielä laahasi perässä. Mikä intensiteetti ja valaistuksen käyttö! Kuvaajat ovat selvästi myös osanneet lähestyä kuvattaviaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti - olipa kyseessä sitten julkisuuden henkilö tai tavallinen kadun mies. Sydän ja mieli taitavat olla niitä kameran todellisia linssejä.

Yousuf Karsh

Diane Arbus

Yousuf Karsh (kuvassa Ernest Hemingway)

 

Yousuf Karsh (kuvassa Audrey Hepburn)

Yousuf Karsh (kuvassa Jean Sibelius)

Yousuf Karsh (kuvassa Pablo Picasso)

August Sander

Kuvaaja siis kuvan alapuolella ja kuvattavan nimi suluissa, jos sellainen on mainittu. Lisää valokuvaamisen mestareita löytyy täältä, todella selkeä ja kaunis sivusto, jota voisin selailla tuntikausia! Varsinkin kuvaajien muistiinpanot kuvattavien kohtaamisesta ja itse kuvaussessioista ovat mielenkiintoisia ja sympaattisia. Suosittelen vilkaisemaan!

Black & white

via likainen parketti

Myrskyisän keskiviikon iloksi olen ihastellut ja huokaillut Ne-Nan mustavalkoisen ja graafisen sisustuksen perään. Aivan ihana. Myös koko asunto, vanhan tehdasrakennuksen huoneisto viiden metrin korkuisine huoneineen, kuulostaa enemmän kuin hyvältä. Jep, jatkan iltapäivähaaveiluani...

Tanssikengät

Kipeistä jaloista huolimatta pääsin viikonloppuna tanssahtelemaan mitä hauskimmassa seurassa! Ja jalkaan eksyivät maailman mukavimmat ja kauneimmat kengät. Löysin kyseiset Vagabondit kesällä puoleen hintaan K-kengän hyllyltä ja... noh, you know. Kengät näyttävät kuvissa ehkä hieman epämukavilta - kiitos meikäläisen hehtaarivarpaiden, jotka pursuavat ulos poposta kuin popoista ja vieläpä erittäin epäesteettisellä tavalla. Mutta nuo ovat siis oikeasti supermukavat kengät, joilla (ainakin tämän viikonlopun empiiristen havaintojen perusteella) jaksaa helposti tanssia vielä pikkutunneille asti. :)

Syyssatoa

Näin syksyn tullen olen taas hamunnut kodin täyteen luumuja, teetä ja kirjoja - ja niillä olen myös hyvin pitkälti tässä viime päivät elänyt. Seminaari starttasi tällä viikolla ja päätin, että työstä tulee yksi luku tulevaan graduuni. Phuuh. Kaukana ovat ne opiskelijapäivät, kun sai haaveilla luennoilla ja vaellella vailla märänpäätä yliopiston käytävillä. Nyt lähinnä lymyän kotona ja yritän oksentaa paperille jotain tutkimuksen tapaista. Ja syön luumuja! Onneksi tuli osallistuttua myös parille kuvajournalismin kursille, piristävät mukavasti tuota tutkimuspainotteista lukujärjestystä ja estävät lopullisen mökkihöpertymisen.

Tänään kuitenkin ihanat tyttöset iskevät illalla tänne kera vinkun ja herkkujen. Tanssijalkakin vipattaisi, mutta meikä joutuu hyvin todennäköisesti skippamaan sen huvin. Avasin tällä viikolla turhan itsevarmasti syksyn jumppakauden, sillä nyt en pääse sohvalta tai wc-pöntöltä ylös ilman apua ja kyyneleitä. Noh, onneksi sitä vinkkua voi juoda persus penkissäkin!

That Sunday feeling

via baubauhaus

...

Perjantaimunkit

Perjantaina sade taukosi jopa kahteen kertaan, joten niistä oli otettava kaikki irti. Aamulla ehdin äkkiä vetäistä juoksulenkin Kaupissa ja illalla lähdettiin pyöräilemään Pyynikille. Sateen jälkeen oli ihanan raikasta ja lopulta aurinkokin alkoi paistaa. Tätä seikkaa en osannut ennakoida, joten vedin reippaasti suht lämpimän tuulipuvun niskaan. Eli jos näit perjantai-illalla hikisen muikin sotkottavan naama punaisena Pyynikinharjulla, se olin minä.

Ja taukopaikaksi valittiin tietty...

Pyynikin näkötornin kahvila ja sen munkit! Kunnon urheilumeininki ja sillee.

Ja taas me syödään! Tänne blogiinkin on viime aikoina eksynyt kuvia kaiken maailman kakkusista... Ei voi mitään, ollaan kyllä aikamoisia sokerihiiriä! 

 

Torni tyhjeni nopeasti, kun kaksi tyyppiä (tiimihuppareissaan) alkoi kuvailla toisiaan...

Sateenkaaren päästä löytyi koti. :)

Sadepäivän iloja

Koska tällaisina päivinä ei vaan jaksa tehdä mitään järkevää.