Huomasin edellispäivänä, että ehdottomasti parasta parisuhteen hoitoa on melonta. Tarvitset ainoastaan parikajakin ja sopivan kontekstin, tässä tapauksessa mutkittelevan joen. Mikäli haluatte lisähaastetta, suodatte tietenkin vastavirtaan ja valitsette hieman sateisen päivän. Tämän jälkeen istutat siipan kajakkiin parin tunnin ajaksi ja annat luonnon hoitaa loput. Pieneksi vinkiksi; omapäinen kauhominen vastavirrassa ei juuri tuota tulosta, vaan eteenpäin on pyrittävä yhteispelillä. Sitten kun melanne eivät kolise yhteen tai sohi helikopteri-tyylillä ympäri kajakkia, takaosassa istuva ei valita edessä istuvan roiskimasta jokivedestä, onnistutte alittamaan epäilyttävän matalan sillan tai kun saatte tyynen rauhallisesti puskettua kajakkinne irti rantapenkereeltä, voitte todeta parityöskentelynne varsin onnistuneeksi.
PS. Takana melova on vastuussa ohjauksesta ja melojen samanaikaisuudesta, joten istuta se mies sinne takaosaan. ;)
3 kommenttia:
Oo, missä olitte melomassa? Näyttääpä kivalta! Määki tahron! :D Oon kerran ollu melomassa, mut se oli semmonen erimallinen kanootti, semmonen...venemäisempi (?) Osaan termit! :D
Euran Eurajoessa (hah, melko loogista, niin mielikuvituksellisia nimiä :D), kaveri harrastaa lajia, joten tungettiin yks päivä mukaan. Jännää oli, mutta aika raskasta! Parikajakki on sinkkuversiota niin paljon työläämpi meloa.
Se oli varmaan kanootti? En oo mäkään ihan näistä termeistä perillä. ;)
Olen kuullut muutamalta tutulta että melonta todellakin voi olla jonkinlaista parisuhdeterapiaa :D Varmaankin senkin takia että kanootti ei kulje ilman yhteistyötä..
Lähetä kommentti