Ystävä kyseli minulta taannoin, onko minulla yhtä mieleistä sisustustyyliä. Hänellä on kuulemma joskus vaikeuksia valita mistä tyylistä oikeastaan pitää eniten; hippimäisestä kirpparityylistä vai modernista linjakkuudesta. Valinnan on mentävä kertaheitolla aika nappiin, opiskelijabudjetilla kun ei vaihdella sisustusta jokaisen päähänpiston ehdoilla. Huomaan joskus itsekin painivani samanlaisten ongelmien (jep, suuria ovat murheet täällä) kanssa. Väittäisin kuitenkin, että oma sisustusmakuni on selkeytynyt melko paljon siitä mitä se oli esimerkiksi pari vuotta sitten.
Ylläolevan kuvan tunnelma miellyttää silmääni (ainakin tällä hetkellä). Nykyisessä asunnossanikin toistuu kuvan elementtejä: vanhan asunnon korkeat huoneet, isot ikkunat, leveät ikkunalaudat, lehtipinot rennosti esillä (tai kirjoja ne täällä enimmäkseen on), valoisuus, valkoinen väri, pienet väriläiskät (se keltainen) ja vanhan ja uuden sekoitus. Tavaraa ei ole liikaa, muttei tila minimalistinen tyhjiökään ole.
Täysin moderni valkoinen sisustus ei ole oikein se oma juttu. Mielummin ottaisin vanhan särmikkään asunnon, johon voisi yhdistellä vanhaa ja uuttaa. Uusi design-valaisinkin näyttää mielestäni vanhassa asunnossa paremmalta kuin uudessa. Kiva kontrasti. Moderni sisustus on helppo koota kalustekaupasta, kun taas vanhan ja uuden miksaus syntyy hiljalleen erilaisia valintoja tehden. Näiden valintojen kautta se asujan oma persoonallisuuskin tulee paremmin esille, tycker jag. Tietysti moderni minimalistisuuskin on valinta ja kertoo jotain omistajastaan, mutta meikäläiselle se ei sovi. Tai siltä tuntuu ainakin nyt, onneksi on vielä tovi aikaa pyöritellä näitä asioita. Sillä välin tyydyn opiskelija-asumiseen ja haaveiluun.
Niin, mites nuo valkoiset lautalattiat. Käytännöllistä? Hell no, mutta tarvitseeko aina ollakaan. Pure love.
kuva: tant johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti