Kävin tuossa taas taannoin äidin liinakaapilla ja löysin pari kivaa kangasta, raidallista ja sinisenviolettia (vääristynyt kuvissa hieman liian siniseksi). Meikäläisen pyynnöstä äiti taikoi niistä pari tyynyliinaa - taas kerran. Yhdistelmä on aika kiva ja raikas. Violetti on melko uusi aluevaltaus, mutta mustavalkoisiin graafisiin kankaisiin en varmasti kyllästy koskaan.
Yksi kaverini ihmetteli kerran, miten ihmeessä ihmiset saavat tuhlattua niin julmetusti rahaa sisustustyynyihin. Niitä kuulemma ostetaan melkoisia määriä. Nyökyttelin vieressä, mutta hetken päästä tajusin itsekin kuuluvani tyynyjemmareihin, busted. Mutta ne on vaan niin edullinen ja helppo tapa muuttaa koko kämpän sisustus. Neutraalin värisen sohvan kanssa voi yhdistellä erivärisiä ja -kuosisia tyynyä ja tadaa! Uusi sisustus on valmis. Ja vielä puolustukseni täytyy todeta, että ostan harvoin täysin uusia tulokkaita. Useimmat ovat löytyneet kirpparilta tai sieltä äidin aarreaitasta. Uusien huokutus on kyllä kova - varsinkin Marimekon lähettyvillä.
PS. Sain itseni viimein siivousmoodille ja kämppä alkaa taas näyttää asuttavalta. Sänkykin taisin olla pedattuna viimeksi pari viikkoa sitten. Meinasin lähteä vielä lenkille, mutta kaipa tuo parin tunnin puunaus ajaa saman asia. Olen palkintoni ansainnut: Sinkkuelämää pyörimään ja raparperipiirakkaa nassuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti