Tänään oli suunnitelmissa puuhailla enemmänkin täällä blogin parissa, mutta nyt puhti ei riitä kuin hampaiden pesuun. Kotimatka Tampereelta venyi parilla tunnilla, koska junaradan sähköt katkesivat kesken matkan, tarkemmin ottaen Vammalassa. Siellä sitä sitten nökötettiin ja odotettiin parin sadan muun tyypin kanssa bussia. Hienosti VR hoiti kyllä tilanteen, mutta olihan se nyt hiton turhauttavaa pitkän työpäivän jälkeen. Toisaalta sama tilannehan se taisi olla kaikilla.
Oli kyllä ihana huomata, kuinka ystävällisesti ja huolehtivasti matkustajat auttoivat tänään toisistaan. Eräskin reipas armeijakaveri jakoi heti janoisille matkustajille vettä ja kantoi heidän kassejaan meitä hakemaan tulleisiin busseihin. Ihmiset tarjosivat tuosta vaan tuntemattomille vieruskumppaneilleen kyytiä ja juttelivat mukavia ilta-auringon paisteessa. Aika hienoa. Ehkä maailma ei tosiaan ole niin paha ja kylmä paikka, jolta se vielä viikko sitten tuntui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti