Kaiken kiireen keskellä ehdittiin Sennin kanssa viettää viime viikolla ranskalaista iltaa. Käytiin ensin kiertämässä keskustorin ranskalainen ruokatori, joka ei ikävä kyllä oikein tehnyt vaikutusta meikäläiseen. Patonkiuutisointi vaikuttanee ehkä hieman mielipiteeseeni... No kaapattin joka tapauksessa pähkinät ja Marseille-saippuat äkkiä mukaamme ja jätettiin muut suosiolla jonottamaan ja taistelemaan patongeistaan. Siirryttiin viereiseen ihanaan ranskalaiseen kahvilaan La Familleen, ja pian edessä nököttikin kakku poikineen - ei siis mikään siivu, vaan kunnon möhkäle. Kuuliaisesti me maitovammaiset kuitenkin levitimme pöydälle ensin laktoosipillerit ja siirryimme vasta sitten creme bruleen kimppuun, ah. Jos taivas on olemassa, se sijaitsee aika varmasti jossain La Famillen kakkutiskin lähettyvillä.
Ja kiitos illan daamilleni poseerauksista ja kärsivällisyydestä - meikäläisen matkanteko on nykyisin aika hidasta hommaa, kun täytyy jäädä kuvailemaan jokaista nurkkaa ja yksityiskohtaa.
3 kommenttia:
Oi! La Famille on yksi lempikahviloistani! Tai ehkapa se on jopa jaetulla ykkossijalle vohvelikahvilan kanssa :)
Oi Vohveli on myös hyvä, ja kahvila Runo! :)
haha, meikäl on aika muikeita ilmeitä :'DD
Lähetä kommentti