Kauniita ja rentoja kesäiltoja on tähän kesään kuulunut paljon. Täällä Tampereella olen viettänyt ehtooni lähinnä ulkona, luuhannut kavereiden kanssa terasseilla, puistossa tai kahviloissa. Usein olen voinut jäädä vaan laiskana kotiin makoilemaan ja katsomaan O.C:n uusintoja (!). Mikä nyt sattuu tuntumaa parhaimmalta. Viikonloppuisin olen matkustellut ainoastaan Satakunnan suntaan; haistellut ruohoa, syönyt pottuja ja saunonut joka ilta poikaystävän kanssa. En kuulu niihin, jotka ahtavat kesäviikonloput täyteen ohjelmaa ja stressaavat kaiken maailman matkaamisista ja ihmisten näkemisistä. Kesällä kuuluu rentoutua ja minulle se merkitsee myös pysähtymistä ja omaa aikaa. Aina ei edes tarvitse lähteä kauas tai tehdä mitään ihmeellistä, joskus kävelylenkki lähimmälle jätskikioskille riittää.
Kameraakaan en ole juuri jaksanut laahata mukaan kesälaitumille, ja siksi kuvasaldo tältä kesältä onkin harmillisen pieni. Noh, jahka tässä saadaan kesän jätskikiintiöt täyteen ja muutenkin akut ladattua, niin eiköhän tämä blogitouhukin ala taas kiinnostaa ihan uudella tavalla. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti