4 x syksyn luottotuote

kuvat: wellanddapper sunkissedgirlwearingpearls

 1. Iso hattu   2. Kamelinruskea iso huivi  3. Harmaa perusneule  4. Kiinnostava printtineule

Looking good. Ja voih, olen aina varsinkin syksyisin onnellinen siitä, että tukassani on luonnollinen liukuvärjäys.

Roomage

Huokasin eilen helpotuksesta, kun kotirappuuni oli vihdoin vaihdettu uusi ulkovalo. Pimeässä kikkailu jatkui kuitenkin heti kotioven takana, sillä eteisessänihän ei ole vielä valaisinta. Puoli vuotta tässä on tosiaan tullut jo asuttua, heh heh. Mutta syksyn pimeys iski vasta nyt, joten se selittäköön tätä pimeässä hiippailuani.

Eteiseen riittäisi järjevästi ajateltuna jokin käytännöllinen valaisin, muuuutta aina ei jaksa olla kovin järkevä. Ja toisaalta olohuoneestani on suora näköyhteys eteiseen, joten voishan se lamppu olla ihan nättikin. Nämä Roomagen vanhat tehdasvalaimet kiinnostaisivat kovasti, vaikka kaipaisinkin ehkä jotain vaaleampaa yksilöä. Roomagessa on paljon muutakin vintage-tavaraa ja huonekaluja. Ihastuin myös jenkkiläisiin bensa-aseman numerokyltteihin ja vanhoihin saksalaisiin kasvitauluihin. Roomage pyörittää toimintaansa Helsingistä käsin ja showroom löytyy Helsingin Kruununhaasta.

Käy inspiroitumassa täällä: Roomage

Pinossa

 "Sulla on aika paljon noita kirjoja. Ja lehtiä." Näin totesi kaverini katsellessaan avuttomana asuntoni lehti- ja kirjavuoria.

No juu, ohan niitä. Jokunen. Mutta mitä muuta lehtialalla työskentelevältä voi odottaa? Ennen tätä työtäni olin töissä kustannusalalla. Lisäksi olen kirjallisuuden opiskelija (nimenomaan olen, sillä gradu keikkuu yhä puolivalmiina). Niin, että kyllä näihin asuntoni printtikerrostumiin on ihan syynsä! Skitsofrenisinta tässä touhussa on kuitenkin se, että mulla ei ole kirjahyllyä, sillä se ei mahtunut uuteen asuntooni. No okei, makuualkovissani oli muuttaessa valmiina yksi hylly, mutta kuten arvata saattaa kirjakasani nauravat sille melkein ääneen. Osan olen sijoittanut tälle hyllylle, osan sisustustikkaille ja osan ikkunalaudalle. Loput - eli suurin osa - peittävät lattiaa. 

Mutta kuten ylläolevista kuvista käy ilmi, särmikkäät lehti- ja kirjakasat ovat kauniita sisustuksen osia. Ilman niitähän nuo tilat olisivat ihan valjuja, tylsiä ja jotenkin hengettömiä. Oma asunto ei näytä ihan tuollaiselta, mutta lämpöä ja särmää ne tuovat toivottavasti meikäläisenkin valkoiseen kotiin. Haluaisin kasata tuollaisen korkean pinon myös oven pieleen. Luulen, että lehtimääräkin alkaa pian riittää. ;) Täytyy kuitenkin tunnustaa, että vaikka kuinka rakastan boheemin huolimattomia kirjakasoja, jokaisen humanistihörhön tapaan haaveilen seinät peittävistä kirjahyllyistä, omasta kirjastosta. Kirjastohuoneessa lukisin ja pohdiskelisin kaikkea hienoa ja filosofista. Olisin viisas ja maailmaa nähnyt kissalady. Luonnollisesti.

PS. Tein viikonloppuna ihania kirpparilöytöjä (ja ostin hetken mielijohteessa melkein sohvan!), mutta niistä lisää, kun saan ne kotiini. Siinä vaiheessa voisin yrittää vihdoin ja viimein kuvailla tätä asuntoani. Uudet tavarat, paras motivaattori tarttua kameraan.

kuvat: speedislove convoy lamaisondannag thecostofliving

Päivän himotut

Täydellinen pipo & sirkusruudullinen puulattia. Outo kombo, mutta näin se vaan on.

No okei, minulle tuo pipo sopisi korkeintaan haravointihommiin, mutta kuva on kaunis. Ja pipo ihanan värikäs geishan-kauniin tytön päässä. Oma täydellinen myssykkä odottelee mua kuitenkin COS:ssa. Tiedän sen, koska bongasin työkaverini päästä sellaisen. Se on just eikä melkein oikean mallinen ja tuntuinen. Sellainen löysä ja ihana. Tiemme kohtaavat toivottavasti ensi viikolla. Saa nähdä luovutanko sydämeni siniselle vai mustalle yksilölle. Elämme jänniä hetkiä. 

Ja ihmiset, tuo lattia (juu, kengät on myös aika kivat) ei vaadi mattoa tai edes kummoisia huonekaluja seurakseen. Niin veikeän kaunis se on jo itsessään. Olen aika varma, että siinä olisi ihmisen hyvä tassutella. Syysillassa. Villasukissa. Teekupposen kanssa. Kissa kainalossa. Okei, lopetan tähän, koska ei ole kaukana, etten ala ominpäin maalailla säälittäviä pikku ruutujani tänne vuokraparketeille.

Nyt pakitan koneelta ja lähden purkamaan maalausvimmaani ja pipofiksaatioitani lenkkipolulle, adios!

kuvat: style essentials

Maddie & Monday

 via maddie the coonhound

Maanantai olisi mun puolesta voinut kulua Maddien tyylillä.

Forever yours

via wisuella

Uskoisin, että tämä on se kuva, jonka jokainen haluaisi elämästään ikuistaa. Rakkaus, joka kestää.

Aina se ei kuitenkaan kestä. Tai riitä. Miten sen nyt haluaa nähdä. Rakkaus ja parisuhde, nuo jännät pikku pirulaiset. Olen miettinyt niitä paljon. Ne koskettavat toki myös itseäni, mutta tällä viikolla etenkin kahta ystävääni, jotka päättivät kumpikin tahoillaan pitkät parisuhteensa. Vaikka eropäätökset olivat pitkän pohdinnan tulosta, ilmassa on ollut tänä viikonloppuna paljon ristiriitaisia tunteita, hämmennystä ja ennen kaikkea surua. Samalla kun hyvästelee rakkaan ihmisen, hyvästelee myös kaiken ympärillä olevan: kodin, haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Vaikka ylläolevaa kuvaa on mallaillut mielessään, sitä ei koskaan ikuisteta. Ajatuksen tasolla se on iso juttu.

Elin vajaa vuosi sitten itse läpi samanlaista kaaosta ja muutosten sarjaa, ja ehkä siksi tartunkin näihin ystävieni tuntemuksiin hyvin hanakasti samastuen. Pahaa oloa ei pääse pakoon, mutta sitä voi lievittää. Pitsa on loistava keino tähän. ;) Siksi päädyinkin viettämään toisen ystäväni kanssa (toivottavasti) terapeuttista tyttöjeniltaa luokseni. On mahtavaa huomata, kun toinen jo nauraa ja pohtii rohkeasti tulevaisuutta. Vaikka erossa turvallisuus muuttukin turvattomuudeksi, ei muutos ole aina pahasta. Ja tiedättekös, ihminen on lopulta aika vahva otus. Kun ainoa vaihtoehto on selviytyä, sitä selviytyy - ja usein vieläpä hymy huulilla. 

Näihin toiveikkaisiin tunnelmiin on hyvä päättää viikonloppu, levollista ja kevyttä sunnuntai-iltaa!

Meow!

Olen kovan luokan kissafiilistelijä, tunnustettakoon se heti. Jep, hymiöt on korvattu Pusheenilla.

Eli arvata saattaa, että nämä kuulokkeet saa multa peukun ja todella kuuluvan "Aaww"-äännähdyksen. Kaikki tekniset laitteet, jotka on varustettu kissan korvilla ei voi olla muuta kuin symppiksiä. Jotenkin hyvällä tavalla vähän lapsellisia. Harmi, että noita kuulokkeita ei enää saa. Googlasin äsken löytyisikö jostain samantapaisia. No ei löytynyt, mutta sain kuvahaulla paaaaljon kuvia aidoista kissoista kuulokkeet päässä. Juu, voi aaawww!

kuva: shop.tsumorichisato

Autumn's best

via style essentials

Tänään aamulla töihin lähtiessä oli ensimmäistä kertaa KYLMÄ. Mutta se on aikas kivaa. Saa heittää pitkän takin niskaan, tunkea pipon päähän ja harppoa nilkkurit jalassa (tuon huiman 10 minuutin matkan) töihin. Parhautta! Kävin äsken tonkimassa paksumpia kaulahuiveja kellarista. Niitäkin suorastaan halailin, kun ne vihdoin tupsahtivat näkyviin. Hupinsa kullakin.

Mulla on myös joka syksy jonkin sortin sormusfiksaatio. Olen suosinut koruissa pitkään hopeaa, mutta nyt minua vetävät puoleensa nuo sirot kultaiset rinkulat.

Tässä ja nyt

Jahas. Mitenkäs tämä homma kuuluisi aloittaa? Ei mitään hajua, mutta teenpä sen näin. Olkoon hyvä tai huono aasin silta.

Luova tauko venähti sitten abauttirallaa vuoden mittaiseksi. Oho ja anteeksi. Ja kuinka näin kävi? Ei taaskaan hajua, mutta tarvitsin sitä. Moni asia on vuoden aikana muuttunut ja vaatinut sulattelua, rauhoittumista perusasioiden äärellä. Kaipasin bloggaamista kyllä koko ajan, mutta en saanut hommaan samanlaista otetta kuin aikaisemmin, joten en aloittanut sitten ollenkaan. Jossain vaiheessa aloin jopa hieman huolestua, kun intohimoa blogia tai valokuvaamista kohtaan ei löytynyt. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli ihan ymmärrettävää.

Elämä on ollut tovin aika kiireistä ja täynnä kaikkea uutta. Se on ollut ajoittain vähän väsyttävää, jonka huomaan paistavan myös tuosta kuvastani. Syksy on kuitenkin kummaa aikaa. Harmaan ja pimeän luulisi tukkivan loputkit luovuuden puuskat, mutta minutpa se herättää aina henkiin. Ja tällä kertaa niin saa käydä myös blogilleni! Jätin keväällä Tampereen taakseni ja muutin Helsinkiin, josta on peräisin myös ylläoleva (melko ankea) kuvamateriaali. Mut ne on mun huudit nyt. Ja aika kivat onkin, vaikka Tampere-ikävä onkin kova. Kotini on sisustuksen puolesta vielä melko keskeneräinen, mut antaa sen olla. Kaikki aikanaan.

Tässä on nyt hyvä olla, joten tästä tää kuulkaas taas lähtee!

Uusi alku

 via cherrybam style essentials

Ja minähän haluan tanssia. Tästä se taas lähtee, huhhei.