Joulu tulee!

Se olis kuulkaas loma ja joulu, huhhei! Vaikka maa on musta, on joulu jo hiipinyt jo ainakin meikäläisen nurkkiin ja sielun sopukoihin.

En edes halua tietää, miten monta kertaa olen tämän kuukauden aikana levittänyt homejuustoa piparin päälle. (Monta.) Noh, tammikuussa sitten urheillaan, lupaan ja vannon. Nappasin omaan joulukotiin tänän vuonna havunoksia, suosittelen lämpimästi! Se ei ole ihan joulukuusi, mutta näyttää kauniilta maljakoissa ja tuoksuu jumalaiselta. Oksien kanssa taisi lähteä vähän lapasesta, kun niitä ilmeistyi vähän joka puolelle...

Kompensoin puuttuvaa lumen määrää tänä vuonna sillä, että riekuin mahdollisimman monissa pikkujouluissa. Jostainhan se tunnelma pitää repiä. Juustoähkyn lisäksi tämän vuoden juhlista jäi käteen nämä seikat:

Blossa 2013 oli pahaa, mutta pullo niin kaunis joulupöydän koriste, ettei maku haittaa.

Paahdettu juuressalaatti oli jouluherkkuhitti, jota oli ihana syödä kiireettömästi kavereiden kotona. Jouluiset ravintolaruuhkat ovat silkkaa pahuutta.

Pikkujoululahjat kannattaa ottaa taas perinteeksi. Tänä vuonna mentiin teemalla: "Osta jotain, jonka voi pukea päälle." Sydäntäni lämmitti kovasti kanssaihmisten luovuus:

Lahjoissa on oma hyötyarvonsa (lasit, jossa on pyyhkijät ja vilkkuvalot, ovat korvaamattomat aamuyön loskasateisessa taksijonossa).
Mutta näihin kuviin, näihin tunnelmiin: keksijä-Anna ja tonttu-Ryan toivottavat ihanaa joulua. Nähdään ensi vuonna!

Vesiväriä seinälle

En pahastuisi, jos omasta joululahjapaketistani paljastuisi tällaista vesiväri-ilottelua.

Olen yleensä graafisen ja mustavalkosen perään, mutta nyt kaipaan väriä. Nämä Anna-Maija Metsolan Marimekolle suunnitelemat uutuusjulisteet näyttävät aika kivalta. Valoisilta ja energisiltä. Ja hienoa, että tarjolla on julisteita. Mietin nimittäin juuri myös pienen kummityttöni joululahjaa. Ei tekisi mieli ostaa uutta kapistusta alati kasvavaan lelukasaan, ja vaatekoot ovat kasvavan lapsen kanssa yhtä tuskaa ja hepreaa. Mutta entäs jotain nätskää lastenhuoneen seinälle? Marimekolta löytyy nimittäin hauskoja julisteita myös lasten makuun: esmeks tämä Borneo-juliste. Karsastan yleensä design-juttujen ostamista lapselle, se tuntuu jotenkin tyhmältä ja tekopyhältä hifistelyltä. Mutta nämä on kivoja - käytännöllisiä. 

Jep, yksi joululahjapulma ratkaistu. Jihaa, hauskaa viikkoa!

Kuukauden hattu

Jos olisin hattuihminen (joka totisesti haluaisin olla), keikkuisi päässäni nyt jotain tämäntapaista (ja joulunväristä, eh eh).

Mutta missä tilanteessa hattuja oikein pidetään? Se tuntuu sisällä jotenkin ylimääräiseltä, jopa väärältä. Ehkä jonnekin keikalle tai bileisiin? Veikkaan, että jos näitä asioita joutuu kovasti miettimään, ei kannata edes yrittää. Silloin ei vain ole hattuihminen.

Onneksi on kuitenkin turvapipot (kulahtaneet ja venahtaneet villamytyt), jotka pelastavat meidät hatuttomat kurjilta hiuspäiviltä. 

For X-MAS

Kun jokunen viikko sitten raahasin töihin kuvauksia varten säkillisen äidin jouluisia tilpehöörejä, tajusin miksen ole joulukoristeihminen, ollenkaan. Överit kompensoituu vajareilla. Tykkään siitä, että lapsuuden kodissani näkyy joulu, ja kunnolla, mutta omaa kotia koristaa yleensä vain elävä tuli, jouluiset tuoksut ja muutama havuoksa. Nämä hauskat ja simppelit koristeet ottaisin kuitenkin koska tahansa. Taiteltavia tähtiä on helppo tehdä myös itse, ja ne sopivat myös lahjaksi tai lahjapaketin koristeeksi. On kyllä aina yhtä kamalaa joutua avaamaan, siis tuhoamaan, kaikki kauniit, huolella paketoidut joulupaketit!

Koristeet ovat Ferm Livingin, ja sieltä löytyy myös muuta kivaa jouluista. Löydät ne täältä.

Eilen satoi Helsingissä lunta, mutta missä se on nyt!?

Mrs. Party

Kaikki tietävät, että häät ovat juhlat isolla J:llä. Ensin tulevat tietty polttarit, mutta miksi tyytyä vain niihin? Jos juhlitaan, niin juhlitaan sitten kunnolla. Ystäväni mennä päräytti naimisiin viime kesänä (allekirjoittanut hääräsi muuten kaasona), eikä lopettanut bilettämistä siihen. Hän päätti järkätä meille tytöille vielä after-partyt: rouva-bileet! Mikä mahtava idea. Koskaan ei voi juhlia liikaa, edes häitä.

Saimme kemuihin liittyen joka päivä Facebookiin teemaan liittyviä teasereita.

"Don't know what to do with the book you never read? Simply use it as a hat."   "How to get your man to do the housework? Easy-peasy."

Nää on musta ihan mainioita. Harmi, että rouva sairastelee ja partyja jouduttiin vähän siirtämään. Mutta sääli se olisi peppua ketkuttaa puolikuntoisena pikkutunneilla. Sillä välin: kuumaa juomaa kera inkiväärin ja puolison hellän hoivan. Toisen kuvan perusteella tiedämme, miten rouvaa saa miehensä hoitamaan ne kotityöt sairastelun aikana. ;)

Locker Love

Näin söppänää säilytyssysteemiä ei ole tullut vastaan sitten mies muistiin (hämmentävä sanonta, miksei nais muistiin?). Olen huokaillut peltikaappien perään jo huolestuttavan kauan, eikä se tunnu loppuvan ennen kuin vastaavanlainen nököttää meikäläisenkin nurkissa. Tykkään siitä, että huonekaluja käytetään hieman eri tavalla ja kontekstissa kuin miksi ne alunperin suunniteltiin. Rustiikkisuudesta myös iso plussa, vaikka marjapuuron pinkki ei ole meikäläisen sävy, ollenkaan.

Kuvan esineet ja asiat ovat muuten kivassa synkassa ja harmoniassa keskenään, hassua. Ne ovat kuitenkin aivan eri maailmoista kotoisin.
Ehkä juuri siksi.

Suloista keskiviikkoa! 

(Piti muuten jokunen tovi miettiä, mikä päivä tänään on. Kertonee jotain ajanjakson hektisyydestä.. 

Nyt rauhoitun lämpimällä suihkulla ja suklaalla, ah.)

kuva täältä

Setting plans

Olen taas viuhut ties missä ja blogi kumajaa tyhjyyttään. Äh ja voih. Marras-joulukuu näyttäisi olevan viikonloppujen suhteen aikast täys, joten rentoudun (tekniikkavapaasti) arki-iltasin, heh. No mutta, yritän ryhdistäytyä. Viime viikonloppuna juhlistettiin poikaystävän siskoa ja samalla siirryttiin kohti pikkujoulukautta. Onko ok, jos en niinkään mieti tarjottavia ruokia vaan kattausta? Siis, että pitää olla kivoja kippoja, kynttilöitä ja värejä? Älkää ymmärtäkö väärin, ruoka on tärkeää, ja helkkarin tärkeää onkin. Mutta sen pitää olla myös nätisti esillä. Ja varsinkin joulu on mielestäni juhla, jolloin pöydän antimia voi miettiä myös esteettisessä mielessä. Olen ihan hulluna ylläoleviin Marimekon Sääpäiväkirja-astioihin. Sopivan simppeliä, mutta kiinnostavaa ja täyteläistä.

En ole koskaan kerännyt mitään tiettyä astiasarjaa, vaan sieltä täältä noukittuja löytöjä. Suurin osa on äidin vanhoja, ja jotka kaikki ovat erilaisia keskenään. Siksi ne minusta näyttävätkin keskenään kovin kauniita. Niillä saa mielenkiintoisen ja kotoisan kattauksen. Ruskeaa lasia minulta löytyy ehkä eniten, se sopii hyvin jouluun.Tykkään myös siitä, että ruokia on ronskisti esillä ja että kaikkea ei ole paloiteltu kliinisesti ja tylsästi kulhoihin. Jos muuten etsit kivoja kattauskuvia ja Pinterest ei jaksa enää kiinnostaa, kurkkaa myös tänne. (Valitse sivusta kök/matsplats). Ikealla on oivaltavia kattausideoita, vaikka harvemmin vieraat katselevat kattausta suoraan ylhäältä alaspäin. Kuvat ovat usein nimittäin lintuperspektiivistä otettuja. Miksi ne muuten aina otetaan niin, vaikka kukaan ei koskaan näe kattausta niin?

Joka tapauksessa: mmmmm! Joulu tule jo, tule jo! (Kyllä se jouluruokakin kiinnostelee). Herkullista torstaita tyypit!

kuvat: marimekko, flipp valscrapbook varpunen

Päivän himotut

1) Tahtoisin valosarjan makuualkoviin. Sorruin sellaiseen jo melkein Granitissa - retkahdus on yhä lähellä.
2) Mistä tuollaisen torkkupeiton saa!?
3) En jaksa käyttää päiväpeittoa, joten toivoisin kivaa, uutta pussilakanaa. Vaikka tuollaisen (vai onko tuo sittenkin päiväpeitto?). Mutta siis, joulupukki, viitsisitsä?
4) Niitä hyllyjä!

Nyt lähden himoitsemaan jääkaapin antimia, adios!

kuvat: bloesem thisismyfuturehouse femina

Rainy day chic

via ..focus..damn i!

Kuvassa sataa. Tyttö näyttää tyylikkäältä.

Täällä sataa. Tämä tyttö näyttää... noh. Se siitä.

Se olkoot tämän päivän tarkkasilmäinen (ja itsesäälillä kuorrutettu) huomio. Myrskyisää tiistaita!

Seinällä

Muutamia räpsyjä kotoa, kas näin. Valkoiset seinät tuppaavat yleensä kaatua päälleni, mutta en pidä myöskään siitä, että niillä on liikaa asioita. Parit lempparitaulut pysyvät aina menossa mukana, mutta tykkään siitä, että voin vaihdella seinäkuvia ja -kollaaseja. Henkarit ovat tässä asiassa kätsyjä. Italiasta löysin täydellisen leffaposterikalenterin. Voidaanko siirtyä vuoteen 2014? Kalenterikuvista saa varmasti myös kauniita julistetauluja joskus myöhemmin. Tikkaat nojailevat seinää vasten, ja ne ovat tällä erää ainoat kirjahyllyni. Toivoisin simppeleitä avohyllyjä myös keittiöön, jonka seinä ammottaa tyhjyyttään. Poikaystäväkin huomasi tämän. Siis hän, joka ei koskaan kiinnitä huomiota sisustuksellisiin asioihin. Hälyttävää.

Keittiöhyllyjen lisäksi haaveilen isosta liitutaulusta. Mieluiten maalaisin koko seinän liitutaulumaalilla, mutta mutta. Vuokrakämppä ja sen rajoittamattomat mahdollisuudet, huoh. Luojan kiitos mulla on nyt myös vasara. Työkalujen puutteessa hakkasin taulut seinälle korkokenkien kanssa. Kyllä vain. Hätä keinot keksii ja sitä rataa. Tunsin todellakin olevani se epätoivoinen hepsankeikka tyttönen jostain Hollywood-romkomista, joka niin kovasti haluaa olla itsenäinen ja pärjäävä nainen. Kohtalo se pissii tätäkin naista yleensä vasempaan silmään, ja niin kävi myös omalla kohdallani. Sängyn päällä oleva taulu on nyt pudonnut kaksi kertaa YÖLLÄ päälleni, joten otan tällä kertaa vasaran kauniiseen käteeni.

Hei mahtia viikkoa! Ensi yönä myrskyää, pysytään siis sisällä ja nakutellaan vaikka tauluja seinille. ;)

Maa on lokainen ja haapa vaiennut

Tääs näitä hiton maisemakuvia, ajattelee varmasti joku. Mutta ei näitä syksyn ruskakuvia voi talveen asti jemmata! Enkä kyllästy fiilistelemään syksyä, varsinkin männä viikonloppuna, kun se oli ihanan myrskyinen ja sumuinen. Kyllä, luit oikein ihanan. No yksi asia minuakin harmittaa: paitsi että ulkona alkaa olla koleaa, myös meikäläisen asunnossa on aika viileä meininki. Lämmitysongelma tuntuu toistuvan joka syksy, ihan sama missä asuisin. Tämän pohjalta tehtiin poikaystävän kanssa perjantaina kaksi päätelmää: 1) talvi se perskules tulee, 2) glögikauden voi huoletta avata. Viikonloppu oli muutenkin kuin yhtä suloista talviunta: leppoista kotihengailua, musiikkia, käppäilyä tihkusateessa, kynttilöitä ja leffoja. Kuulostaapa kliseisen romanttiselta. Ja hittovie, niinhän se onkin. Oikean ihmisen kanssa kornitkin asiat ovat ihanan korneja.

No okei, harmittaa minua toinenkin asia. Elän poikaystäväni kanssa kaukosuhteessa, mikä on, noh, tiedätte varmasti. Syksyn harmaus tekee näistä "erkaantumissunnuntaista" jotenkin vieläkin melankolisempia ja surullisempia.

Siitäkin huolimatta, rakastan syksyä.

"Maa on lokainen ja haapa vaiennut.

Sytytetään kuunvärinen lamppu,

avataan ensimmäinen pullo."

Pentti Nieminen: Viini kypsyy punaiseksi (1961)

A Pop of Neon

 via simplyfind.it3.bp.

En ole mikään älytön neonvärien ystävä, mutta sateinen torstai sai sydämeni sykähtämään näiden kuvien kohdalla. Neonkeltainen, hmm. Miksei? Ehkä pipon tai veskan muodossa, ikään kuin syysharmautta vastaan? Kannatetaan!

Diy-ideoita

Viime kertaisen postauksen kirjan inspiroimana poimin tänne muutamia muita tee se itse -säilytys ja -sisustusidea, joihin olen törmännyt useia kertoja. Lopulta on kyse siitä, että ihan arkinenkin esine voi eri käyttötilanteessa toimia täysin uudella tavalla. Tykkään itse hirveästi tämänkaltaisesta ajattelusta, yleensä nämä ratkaisut näyttävät myös kotona luonnollisilta ja kauniilta.

1. Geometriset kuviot jakkarassa - I like! Mustaa maalia pintaan ja se on siinä. Simppelin kuvion toistaminen toimii kivasti puunvärisessä pinnassa. Ja perusjakkaroitahan löytyy vaikka mistä, ja edullisesti, esmes Ikeasta.

2. Nahkalenksu kaksinkerroin ja kiinni seinään. Jotenkin tyylikäs, mutta rento naulakkoratkaisu.

3. Ihanat henkarit käyvät vaikka ja mihin. Näitä löytyy omastakin kodista. Tähän kaamosaikaan pidän vaatepuulla kaunista matkailulehteä, koska siinä on houkutteleva kaukomaakansi. Toimii myös kalenterin, julisteen (klipsuilla kiinni) tai korujen telineenä. Kuparinvärisiä henkareita saa ainakin Granitista.

4. Kenkälaatikoita ja kivaa paperia. Ja kas, sinulla on kätsyt säilytyslootat. Helppoa kuin heinänteko.

Ja kas, kello on jo noin ja minä vasta näin - nyt iltatoimiin, öitä! 

Kuvat: projektinakoti ulrikha stylizimoblog.com pinjacolada

Keltainen lokakuu

No ei enää niin kovin keltainen - kiitos näiden ihastuttavien pakkasöiden. Töistä lähtiessäkin oli aika kirpakka meininki. Satsumat ja Twinings Lemon ne naisen (flunssattomalla) tiellä pitää. Kaappasin töistä viime viikolla lukulainaan tuon Kantinkosken ja Venton Ok - omin käsin -kirjan. Paljon kehuttu opus sisältää sisustus-, säilytys- ja tyyli-ideoita diy-otteella. Täytyy myöntää, etten ole hetkeen nähnyt yhtä visuaalisesti kaunista puuhastelukirjaa. Askartelukin voi olla tyylikästä! Jokainen idea mahtuu yhdelle aukeamalle, joten veikkaisin, että kovin kryptisistä ohjeista ei voi olla kyse. En ole kuitenkaan testannut yhtäkään, eli en osaa sanoa niiden toimivuudesta käytännössä.

Viehätyin erityisesti astioiden koristelusta ja puusta tehdyistä asioista, kuten geometrisista leikkuulaudoista ja pannunalusista. Myös paperivalaisimet ja -taulut näyttivät siroilta, eivät yhtään itse väsätyiltä. Joulua ajatellen (ja jouluhan on muuten ihan pian täällä, jaiks!) kirja ja sen ohjeet ovat muuten loistavia lahjaideoita!

Touhukasta alkavaa viikkoa, pitäkää itsenne lämpiminä!

♥

Tämä viikonloppu kului ilman läppäriä ja blogia, sillä mulla oli jotain paljon parempaa tekemistä. Siihen kuului lähinnä minä, poikaystävä, hyvä ruoka ja sohva. Täydellinen yhtälö. Voi että, miten kolmen viikon aikana voikin tulla ikävä. Ja voi, miten asiat onkaan ihanasti ja onnellisesti. Tässä ja nyt. Heh, näissä harmonisen rakkaudellisissa tunnelmissa onkin hyvä aloittaa uusi viikko. Ihanaa sunnuntai-iltaa!

7 graafista tyynyä

Oikeastaan tuossa on kahdeksan, mutta niputin Ferm Livingin salmiakkiruudulliset ihanuudet yhteen. Lähdetäänpä siitä, että syksy on aika monelle sisustushömpötysaikaa. Kun illat hämärtyy, naiset sekoaa ja haluaa uutta (ja vanhaa) kamaa nurkat täyteen. Jotenkin ihan hullua, mutta taidan myös itse kuulua tähän kaistapäiseen sakkiin. Syksyllä iskee pesänrakennusvietti, no can do. Ostan harvoin mitään tosi isoa,
mutta vaihtelen USEIN tekstiilejä, lähinnä tyynynpäällisiä. Kivaa ja kätevää, kyllä te tiiätte. Tällä hetkellä haaveilen myös verhoista, joita en ole tarvinnut vuosikausiin. Nyt asuntoni ikkunat ehkä kaipasivat niitä.

Keräilin yhtenä iltana kokoon syksyisiä ja kauniita tyynyjä (kuulostaapa ankealta, ei elämää!) ja isken tänne nyt ekan satsin. Graafisella ja mustavalkoisella linjalla mennään, ylläri ylläri. Tykästyin myös runsaisiin ja täyteläisiin kuoseihin, mutta niitä lisää myöhemmin.
Ja hei, mites tuo oliivinvihreä ja muut vihreän sävyt? Näyttää yllättävän freesiltä mustavalkoisen kanssa. Tuotteet löydät alta. Nyt torstai-ilta jatkukoon, huomenna on perjantai, ah!

1.  2.  3.  4.  5.  6.  7.

Kaunista käsissä

 via moonmud animatedknots

Olen sormustyttöjä, mutta tykästyin kovasti näihin käsi- ja rannekoruihin. Ne ovat aivan eri maailmasta, mutta silti molemat kovin kauniita, simppeleitä. Tykkään aika perusvaatteista, joten korut tuovat niihin usein kiinnostavan lisän. Kutkuttelisi muuten tietää, miten tuollainen rannehäkkyrä oikein tehdään. Taidan kysäistä asiaa ystävältäni, joka on oikea käsityöguru. Hän kirjoittelee ihanista neulemuksistaan täällä.

Kaipa sitä pitää lähteä lenkille - vielä kun voi! Loppuviikko näyttää meinaa aika talviselta, glup.

Ja sitten tuli syksy

Viikonloppuna oli aivan i-h-a-n-a ilma. Ja mites tuo ruska, uskomaton. Ah. Niin uskomaton, että nappasin osan sitä myös kotiin. Keltaiset lehdet näyttävät aika kivalta valkoisessa huushollissa. Aina ei tarvitse ostaa kukkia. Harmi vaan, että vaahteranlehdet kuihtuvat niin nopeasti..  Mutta sen lisäksi, että hullaannuin syksyn ruskasta, hullaannuin myös Granitissa. Koska dymo-leimasin oli loppu, hamstrasin mukaani mustaa tarrapaperia. Ja se oli menoa se. Lauantai-ilta kului iloisesti leikellen ja liimaillen. Yritän hillitä itseni ja tarroitan vain muutamat purnukan ja pullon, jotta homma ei lähtisi ihan lapasesta. Luulen, että tuo liimausasia on aika monelle selvä, mutta kerrattakoon: Granistista löytyy liimattavaa mustaa paperia, johon voi kirjoittaa tietynlaisella valkoisella kynällä. Jäljen voi pyyhkiä pois kostealla pyyhkeellä. Ja kas, sinulla on aivan ihana sisustuselementti, säilytysasia, lahja...

Tarrapaperi ja dymo-teippi ovat kyllä käteviä. Uskon, että näistä tulee aivan korvaamattomia esimerkiksi joululahjapakettien ja -lahjojen pakerruksessa. Dymo-leimasimia löytyy muuten myös Clas Ohlsonilta, veikkaisin, että ne ovat siellä myös halvempia. Yksi asia Granitista jäi puuttumaan: iso musta liitutaulu. Jos asuntoni olisi omani, olisin jo ajat sitten maalannut yhden pienen seinäsuikaleen liitutaulumaalilla.

Ah ja voih näitä arkipäivän sisustuspulmia! Mutta nyt, ihanaa alkavaa viikkoa. Se on kuulemma kylmä, mutta aurinkoinen. Nautitaan siis ruskasta ja syksystä.

Something beautiful

Se olis sitten sunnuntai, ja tässä vähän vihiä siitä, mitä viikonloppuuni on kuulunut. Granit-visiitin jälkeen asuntoni on ollut varsinainen askartelupaskartelupaja - tekisi mieli laputtaa kaikki omistamani kipot ja kupit! Lisäksi olen imenyt itseeni tuota kullankeltaista syysruskaa ja yrittänyt tuoda siitä pienen hitusen sisällekin. Mut lisää kuvia huomenna, sillä nyt jatkan sunnuntairelaksaatiotani!

Hyvältä näyttää, Iittala!

Kyllä Iittala osaa, näin se on. Iittalan kauniin rosoiset uutuuskuvat ovat pyörineet jo tovin ympäri blogimaailmaa, mutta päätin vielä itse nostaa tätä kaunista ja yksinkertaista eteiskuvaa. Tykäistyin siihen aivan valtavasti, vaikka tyyli muodostuu aivan muutaman osasesta. Mutta kun nämä osat ovat kauniita ja toimivia, muuta ei tarvita. Varsinkin tuo kuparin värinen Leimu-valaisin on mieleeni. Kaunis yksityiskohta valkoisessa kodissa. Valaisimen betonijalka tekee siitä kuitenkin särmikkään. Myös Harri Koskisen huopainen Meno-kotikassi pehmentää eteistä mukavasti. Mistäköhän tuo mustavalkoinen matto on? Se kruunaa kokonaisuuden, vaikka itse olisin valinnut tuohon jonkun Marokko-henkisen maton. Hurahdan niihin aina syksyisin. :)

Mut nyt ulos pikaa pikaa: siellä paistaa aurinko ja on lauantai! Ihanaa.

Kuva: Iittala

What kind of bird are you?

Tänä sateisena perjantai-iltana tarvitsisin annoksen Moonrise Kingdomin maailmaa.  

 Aivan ihana elokuva, suosittelen lämpimästi.

Suosittelen myös suuntaamaan lokakuussa Orioniin, jossa elokuva-arkisto esittää Wes Andersonin leffoja, mm. MK:n. Katso lisää täältä!
No, onneksi tänään on perjantai, joten voin korvata leffaillan Vain elämää -pillityksellä. ;) Rentoa viikonloppua!

4 x syksyn luottotuote

kuvat: wellanddapper sunkissedgirlwearingpearls

 1. Iso hattu   2. Kamelinruskea iso huivi  3. Harmaa perusneule  4. Kiinnostava printtineule

Looking good. Ja voih, olen aina varsinkin syksyisin onnellinen siitä, että tukassani on luonnollinen liukuvärjäys.

Roomage

Huokasin eilen helpotuksesta, kun kotirappuuni oli vihdoin vaihdettu uusi ulkovalo. Pimeässä kikkailu jatkui kuitenkin heti kotioven takana, sillä eteisessänihän ei ole vielä valaisinta. Puoli vuotta tässä on tosiaan tullut jo asuttua, heh heh. Mutta syksyn pimeys iski vasta nyt, joten se selittäköön tätä pimeässä hiippailuani.

Eteiseen riittäisi järjevästi ajateltuna jokin käytännöllinen valaisin, muuuutta aina ei jaksa olla kovin järkevä. Ja toisaalta olohuoneestani on suora näköyhteys eteiseen, joten voishan se lamppu olla ihan nättikin. Nämä Roomagen vanhat tehdasvalaimet kiinnostaisivat kovasti, vaikka kaipaisinkin ehkä jotain vaaleampaa yksilöä. Roomagessa on paljon muutakin vintage-tavaraa ja huonekaluja. Ihastuin myös jenkkiläisiin bensa-aseman numerokyltteihin ja vanhoihin saksalaisiin kasvitauluihin. Roomage pyörittää toimintaansa Helsingistä käsin ja showroom löytyy Helsingin Kruununhaasta.

Käy inspiroitumassa täällä: Roomage

Pinossa

 "Sulla on aika paljon noita kirjoja. Ja lehtiä." Näin totesi kaverini katsellessaan avuttomana asuntoni lehti- ja kirjavuoria.

No juu, ohan niitä. Jokunen. Mutta mitä muuta lehtialalla työskentelevältä voi odottaa? Ennen tätä työtäni olin töissä kustannusalalla. Lisäksi olen kirjallisuuden opiskelija (nimenomaan olen, sillä gradu keikkuu yhä puolivalmiina). Niin, että kyllä näihin asuntoni printtikerrostumiin on ihan syynsä! Skitsofrenisinta tässä touhussa on kuitenkin se, että mulla ei ole kirjahyllyä, sillä se ei mahtunut uuteen asuntooni. No okei, makuualkovissani oli muuttaessa valmiina yksi hylly, mutta kuten arvata saattaa kirjakasani nauravat sille melkein ääneen. Osan olen sijoittanut tälle hyllylle, osan sisustustikkaille ja osan ikkunalaudalle. Loput - eli suurin osa - peittävät lattiaa. 

Mutta kuten ylläolevista kuvista käy ilmi, särmikkäät lehti- ja kirjakasat ovat kauniita sisustuksen osia. Ilman niitähän nuo tilat olisivat ihan valjuja, tylsiä ja jotenkin hengettömiä. Oma asunto ei näytä ihan tuollaiselta, mutta lämpöä ja särmää ne tuovat toivottavasti meikäläisenkin valkoiseen kotiin. Haluaisin kasata tuollaisen korkean pinon myös oven pieleen. Luulen, että lehtimääräkin alkaa pian riittää. ;) Täytyy kuitenkin tunnustaa, että vaikka kuinka rakastan boheemin huolimattomia kirjakasoja, jokaisen humanistihörhön tapaan haaveilen seinät peittävistä kirjahyllyistä, omasta kirjastosta. Kirjastohuoneessa lukisin ja pohdiskelisin kaikkea hienoa ja filosofista. Olisin viisas ja maailmaa nähnyt kissalady. Luonnollisesti.

PS. Tein viikonloppuna ihania kirpparilöytöjä (ja ostin hetken mielijohteessa melkein sohvan!), mutta niistä lisää, kun saan ne kotiini. Siinä vaiheessa voisin yrittää vihdoin ja viimein kuvailla tätä asuntoani. Uudet tavarat, paras motivaattori tarttua kameraan.

kuvat: speedislove convoy lamaisondannag thecostofliving